perjantai 7. marraskuuta 2014

Kuskeja joka lähtöön


Ajan joka aamu ja ilta tuttua reittiä töihin ja kotiin. Monenmoista kuljettajaa on liikkellä, oli sitten aamu tai ilta.

Eräs aamu punaisissa liikennevaloissa edessäni oleva kuski oli nainen. Paklasi ja puunasi itseään. Suti kävi kovaa kyytiä naamalla. Valot vaihtui vihreäksi, auto liikkui, suti kävi naamassa yhä.

Kännykkään puhujat on yksi laji. (Pikku)lapsia kyydissään, ajaessaan puhuvat kännykkään.

On myös niitä, joilla ei ketään kyydissä, mutta on NIIN kovin hauskaa puhuessa kännykkään kaverille ajaessaaan.
Rekkakuskit, ajavat puskurissa kiinni. Ja puhutaan, että ammattikuskit osaavat ajaa. Entä, kun ollaan puskurissa kiinni, miten mahtaa mennä se sääntö, että raskasta ajoneuvoa ei niin vain pysäytetä. Tämä täti ei sitä lausetta ymmärrä.

Taksikuskit, heillähän on aivan omat liikennesääntönsä.

Pakettiautoilijat se vasta laji onkin ! He ajavat aivan puskurissa kiinni. Ohittaessaan viistävät kylkeä. Kun pääsevät ohi, jäävät eteen matelemaan.

Sunnuntaiajelivat, se vihoviimeinen laji ruuhkassa.

Muuten vain risteyksissä matelijat. ("Reippaasti risteyksessä !")

En tykkää ajaa känny korvassa. En tykkää ajaessa puunata ja paklata. En juo kahvia (vettä vaan) ja syö leipää ajaessani. En matele risteyksissäkään.


Annan kyllä mielelläni neuvoja ollessani kyydissä:
- "vilkku"
- "vaihda isommalle"
- "pyyhkimet päälle"
- "enää ei sada".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ihanaa kun kommentoit, kiitos !

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...