perjantai 27. helmikuuta 2015

Punajuurismoothie

Oli kaamea nälkä. Ruoanlaiton aloittaminen kesti sen verran kauan, että päätin tehdä ensin smoothien. Koska on perjantai, eikä kaupassa olla vielä käyty, alkoi kaikki ainekset olemaan loppu. Jääkaapissa oli kuitenkin pakkasesta aiemmin otettuja, valmiiksi keitettyjä punajuuria. Lisäksi pöydällä hedelmäkulhossa oli vielä yksi banaani ja pari avokadoa. Siispä punajuurismoothien tekoon.

Sen verran nälkäinen olin, että kerkesin juoda hyvän määrän smoothiesta, ennen kuin hiffasin, että voisihan siitä tehdä postauksen. Ja kun sain nälkää hiukan taltutettua, mietin, tehdäkö postaus vai ei. Ruoanlaittokin kun odotti. Puolet olin jo kerinnyt juomaan, joten pahin nälkä kun oli ohi, tein postauksen. Ruoanlaitolla ei ollut enää niin kiire.

Smoothiesta tulikin oikeastaan Herkuttelijan punajuurismoothie. Niin hyvää sain aikaiseksi. Vai olisiko nälkä syynä hyvään makuun. Nälkäisenähän syö vaikka pieniä kiviä. Tai sisäfileepihviä, kuten armas mieheni sanoo.



Herkuttelijan punajuurismoothie

olisiko ollut 4-5 kpl keitettyjä, aika pieniä punajuuria
1 todella kypsä banaani
1 pienehkö avokado
1/2 sitruunan mehu
1 dl (?) mantelimaitoa
vettä, ehkä 2-3 dl
ripaus suolaa
ehkä 1/2 rkl kookossokeria

Aineet tehariin. Sekoitus. Maun tarkistus. Lisää jotain, sokeria tai suolaa tai vettä tai mantelimaitoa. Sekoitus. Maun tarkistus. Valmis.

Väri on tumman aniliininpunaista. Kaunista.

Ja taas määrät ovat muistimääräisiä. Joten ohje on ainakin suuntaa-antava. Ja tietysti itse kukin voi laittaa mitä haluaa. Inkivääriä, kookosmaitoa, lehtivihreää, jättää sokerin pois, laittaa enemmän sitruunamehua, jne.

Tästä satsista olisi riittänyt muutamallekin henkilölle, mutta nälkäinen kun olin, join kaiken ihan ite. Jaksoinpa tehdä ruokaa maltilla.

Skål !


keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Juuressosekeitto

Tykkään sosekeitoista. Sosekeitto on helppo tehdä.


Annos sosekeittoa.
Huono asia ei ole sekään, että soseutettujen ja kuumennettujen kasvisten antioksidanteista imeytyy 40 %. Verrattuna siihen, että kasvisten syöminen sellaisenaan antaa luvun 5 %. Joten ei muuta kuin sosetta kehiin.

Sosekeitto on siitä kiva ruoka, että siihen voi laittaa sitä, mitä sattuu kaapista löytymään. Tai sitten varta vasten hommaa tarvittavat tavarat. Joskus teen sosekeiton pelkästään perunasta ja porkkanasta (kun ei muutakaan kaapista löydy).

Meidän kaapista löytyi tällä kertaa:

2 laihaa porkkanaa
puolikas isosta palsternakasta
pala juuriselleriä
4 perunaa
1 keltasipuli.

Kuorin. Pesin. Paloittelin. Kaikki kattilaan 1 tl:n suolan kera. Vettä sen verran, että ainekset juuri ja juuri peittyivät. Keitin, kunnes olivat kypsiä.



Mikäli ennen soseutusta tuntuu, että keitinvettä on liikaa, kaada sitä pois. Itse kaadan keitinnesteen aina ensin erilliseen astiaan. Sen sijaan, että lorottaisin sen suoraan tiskialtaaseen. Eihän koskaan tiedä, jos tarvitaankin lisää nestettä. 


Ylimääräinen keitinvesi.
 Soseutus sauvasekoittimella.


Soseutus.

Sose ennen maustamista.
Valmis sose maustetaan. Lisäsin sulatejuustoa. Nyt löytyi kaapista Olympia-sulatejuustoa. Nokare sitä. Kookosmaitoa laitan joskus. Mutta tällä kertaa näin. Hieman pehmentämään juuresten omaa makua.



Nokare sulatejuustoa.
Sekoitus, jotta sulatejuusto sulaa soseen joukkoon. Sulatejuusto myös saostaa mukavasti sosetta.

Maun tarkistus. Suolan ja rakuunan lisäys.

Lisätty suola ja rakuuna.
Uudelleen sekoitus. Maistaminen. Valmis.

Maustamiseen voi käyttää juuri sitä yrttiä ja maustetta, kuin itse haluaa. Käytän välillä rosmariinia, timjamia, mustapippuriakin saatan ripsauttaa tai valkopippuria. Inkiväärikin sopii hyvin.

Tästä satsista valmista sosetta tuli noin 9 dl. EDIT 25.2.2015 n. klo 20.30: Pakko heti korjata, että saisin ensi yönä unta :-) Keittoa oli syöty parin annoksen verran. Ja rasioihin laitoin ylijääneen määrän eli sen 9 dl. Siispä tästä satsista tuli noin 1,5 litraa, reilu litra ainakin. Riittää kahdelle ihmiselle yhteen kertaan. Tai yhdelle kahteen kertaan. Soseen määrä riippuu nesteenkin määrästä. Tarkoitus oli pidättäytyä mahdollisimman vähässä määrässä nestettä. Soseesta tuli näin sakeampaa.

Mikäli haluaa proteiinipitoisen soseen, senkus lisää valmiin soseen joukkoon kypsennettyä kanaa, lohta, seitiä, porsaansuikaleita, mitä itse haluaa. Toisinaan jatkan asiaa vielä niin, että soseutan myös sen lihan/kalan valmiin juuressoseen joukkoon.

Ravintoaineiden imeytyminen on taattua ja ruoka hyvää. Sose on myös hyvä arkilounasruoka. Se on ihanan kevyttä syötävää, siitä ei tule ähkyä oloa, silti se on täyttävää. 

maanantai 23. helmikuuta 2015

Kolotukset kuriin

Lihashuoltooni venyttelyn ohella kuuluu erinäiset voiteet.

Vuosi sitten Thaimaan matkalla kävimme thai-hieronnassa muutaman kerran. Täytyy sanoa, että itselleni thai-hierontamuoto sopii erinomaisesti. Melkein paremmin, kuin tavallinen hieroja Suomessa. Hierojamme käyttivät vihreää mönjää, joka tuoksui eykalyptukselta ja/tai muulta raikkaalta aineelta. Se myös tuntui iholla kirpeän jänskältä.

Kysyin aineesta hierojatytöiltä ja he näyttivät purkkia. Innostuttiin siitä kyselemään lisää. Salva auttaa ihan kaikkeen ! Hyönteisten pistoihin, mustelmiin, lihasten rentoutumiseen, siis ihan kaikkeen. Tytöt kertoivat, että mikäli aiotaan ostaa sitä, on purkissa oltava miehen pää. Ei muita tuotteita. Mentiin kylille, löydettiin sanottu purkki ja ostettiin se.

Vihreä mönjä.

Tiikerisalva miehen pään kuvalla.

Mahdollisesta incistä en tiedä.

Matkan jälkeen tuotetta on käytetty puoleen väliin purkkia. Riittoisaa ainetta.

Itselläni eritoten hartiaseutu, niska, yläselkä ylipäätänsä, on useinmiten aivan juntturassa. Venyttelykään ei aina auta. Venyttelyn lisäksi käytänkin vihreää tököttiä. Aika hyvin poistaa jäykkyyden ja jopa kivun. Aina ei tarvitse ottaa särkylääkkeitä kipujen hoitoon. Auttaa myös lihasten palautumisessa ja rentoutumisessa treenien jälkeen.

Ennen tätä tuotetta käytin Perskindolia. Tämä oli myös hyvä. Sopi meidän käyttöön. Kylmä-kuuma-efektiä.

Kuva tuotteesta Perskindol Active Gel kipugeeli, 100 ml
Kuva: -www.hyvinvoinnintavaratalo.fi-

Relaxant-tuotetta olen kiinnostunut kokeilemaan.


Relaxant Lihastenrentouttaja 400ml
Kuva: http://www.detria.fi/tuotteet/relaxant
Relaxantin käyttökohteita on todella monia: niska- ja hartiaseutu, muut lihaskivut eri puolilla kehoa, jopa kasvukivut ja penikkatauti. Laukaisee lihaskramppeja, palauttaa rasittuneita lihaksia, vähentää suonenvetoja. Tuotetta voi käyttää myös hieronnan yhteydessä. Monipuolinen tuote, ja onpa seuraavana hankintalistallani.

torstai 19. helmikuuta 2015

Purkkialmahan se tässä

Purkkia ja purnukkaa on meillä ihan tarpeheksi saakka.

Joskus ei vain ole juuri sellaista, mitä toivoisin. Niinpä kun sellaisen löydän, otan sen talteen. Eräästä tällaisesta erittäin tarpeellista ja todella käytännöllisestä purkista olen kertonut postauksessani Purkkialma-ko.

Niin paljon kuin käytänkin lounaseväitä töissä, joskus nekin loppuvat. Silloin turvaudun kaupan antimiin. Lähes aina ostan jonkinlaista salaattia palvelutiskiltä. (Ensin kuitenkin kysyn kaikki mahdolliset kysymykset,  kuten gluteiiniton, maidoton, sokeriton, luomullinen, terveellinen, syömätön ? )

Tiskillä saa itse valita annoskoon, purkkikokoja löytyy 3. Olen valinnut pienimmän purkin.

Huomasin, että purkki on kätevä. Sen kansi on tiivis. Se on (suht) kestävä ja pestävä. 

Niinpä näitä purkkeja olen muutaman ottanut talteen. 

Purkin voi pakastaa ja käytin jopa mikrossakin sulattaakseni siinä olleen pakastetun ruoan. Lisäksi se on läpinäkyvä, ts. tyylikäs. Näitä mahtuu useampi päällekkäin, ts. tilaihme. Tuskin kestää montaa vuotta, mutta kunhan jonkun kerran kestää, se riittää.

Purkki poikineen.

Purkin käyttöohjeet.

Purkin vetoisuus 5 dl. Tosin sitten se on täynnä, ku turusen pyssy. Mutta esimerkiksi sosetta voi laittaa 4-4,5 dl.

Ainoa miinus tässä purkissa on sen muotoilu, etenkin sisäpuolen osalta. Marjat ja sienet saa purkista kaikkineen pois. Mutta esimerkiksi nestemäiset ruoat, kuten soseet, jäävät koloihin, uriin. Ruokaa menee hukkaan. Nälkäisenä kaavin koloistakin ruoat kirjaimellisesti parempiin suihin. Silti sinne jää hiukan ruokaa.

Purkin urat.
Kaapissa odottaen seuraavaa käyttökertaa, nämä menevät sisäkkäin säästäen tilaa. Eli ei huono purkki lainkaan. Näin niinku "ilmaiseksi" purkiksi.

tiistai 17. helmikuuta 2015

Tennispallosukka

Otetaanpa yksi sukka. (Tässä yksinäinen, kulunut, mutta puhdas villasukka.)

Ja pari tennispalloa. (Uudenuutukaiset suoraan paketista.)


Hiukan teippiäkin.

Joko näin...


...tai näin:



Tai miten kukin haluaakin.

Siitä tuli yksi väline lisää kehon huoltoa varten. Ei tullut ehkä maailman kauneinta, mutta toimittaa erinomaisesti asiansa.

Tennispallosukkaa voi käyttää putkirullan tapaan avaamaan lihaksia ja muita pahkuroita.

Tai sillä voi saada rintarankaa auki.





Pallot selkärankaa molemmin puolin. Pari minsaa per kohta. Pitkin selkärankaa. Ristiselkä alustassa. Polvet koukussa. Mikäli pääsee alas asti, hyvä. Muussa tapauksessa jäätävä siihen, mihin pääsee, että ristiselkä on yhä alustassa.

Tennispallosukalla touhuan lähes joka ilta ja jos vain on aikaa, myös aamuisin.

maanantai 16. helmikuuta 2015

Banaani-päärynä-smoothie

Perussmoothieen saa vaihtelevia makuja oman maun ja mielikuvituksen mukaisesti.

Ohessa oma variaatio perusbanaani-avokado-smoothieen:

Banaani-päärynä-smoothie

2 banaania
1 avokado
1 päärynä
ripaus suolaa
mantelimaitoa

Aineet tehariin. Sekoitus. Valmis. Nauti.




perjantai 13. helmikuuta 2015

Vaateostokset 2014

Päivänä eräänä mietiskelin, että tarvitsisin uusia alusvaatteita. Sitten aloin miettimään, mitä vaatteita olen ostanut viimeksi.

Mitä ostin viime vuonna, vuonna 2014 ? Olenko hankkinut mitään uutta itselleni ?

Ensimmäiseksi tuli mieleen, että en ole ostanut mitään enkä muutenkaan ole uudistanut garderobiani. Koko vuonna 2014.

Kunnes muistui muutama ostos. Ja pari muuten uutta tuotetta.

Alkuvuosi 2014 meni Thaimaan auringon alla (ah ihanaa...). Viisi vuotta aiemmin siellä ollessamme jäi kutkuttamaan vaatteiden teetätys. Hiukan edukkaampaa olisi verrattuna Suomen hintoihin. Nyt teimme sen. Teetin itselleni peruskotelomekon. Mekko on yksinkertainen ja ajaton (kuva 1). Olen tykännyt kovasti.


Kuva 1. Tummansininen  mekko.

Kesäloman purjehdusreissulla päätimme pitäytyä kerrankin lähisaaristossa. Kesäloman välimatkat oli sen verran lyhyet, että saaresta saareen purjehtiessa teimme myös välietappeja. Yksi tällainen etappi oli Iniön vierassatama. Siellä söimme maittavan lounaan Café Leonellassa. Ja satamassa oli kirppis.

Kirppikseltä bongasin hennon vaaleanpunaisen pooloneuleen. Kirppiksen/sataman hoitajan nähdessään hypistelyni, hän osasi esitellä hameen, joka sopisi neuleen kanssa loistavasti yhteen. No, siinä hellesäässä sitten kokeilin hametta neuleen kera ja matkaan mukaanhan ne tulivat. Hame ja neule yhteensä 8 euroa (kuva 2). Hame on Rils´n mallistoa ja poolo Pierre Cavallo. Ei paha hinta lainkaan. Ja tykkään vaatekappaleista ihan älyttömästi.

Kuva 2. Hame ja neule.

Samaisesta paikasta löysin ovistopparin (kuva 3), jonkalaista olin ajatellut hommaavani sitten joskus. Eli nyt, hinta vain 5 euroa. Ja on ollut käyttöä.


Kuva 3. Ovistoppari.

Aivan kesän lopulla/syksyn alussa mieheni tarvitsi uusia housuja. Menimme Selected-kauppaan, josta löysimme, kuten tavallisesti, hänelle useita vaatekappaleita kenkineen. Kun hän kokeili sovituskopissa vaatteita, kiertelin myymälässä. Katseeni osui jatkuvasti kevyeen tuubikaulaliinaan (kuva 4). Olin koko siihen astisen vuoden ajatellut, että haluaisin jonkinlaisen tuubikaulahuivin. 

Kiertelin lisää ja bongasin ihanan neuleen (kuvat 4 ja 5). Neuleen, jonkalaista olin jo jonkin aikaan ajatellut haluavani. Myyjä tietysti keksi neuleen kanssa sopivan vyön (kuva 5). Kun yhdistin kaikki kolme yhteen, jopa myyjä totesi, että aivan mahdottoman hyvä yhdistelmä. Joten tuli ostettua minullekin vaatetta.


Kuva 4. Neule ja tuubihuivi.

Kuva 5. Neule ja vyö.

Sitten äitini heitteli omia kamppeitaan mustan jätesäkiin syövereihin viedäkseen sen UFFin lootaan. Tiedonhaluisena tsekkasin, mitä sitä oltiin viemässä pois. Pari laukkuahan sitten jäi käteen (kuvat 6, 7, 8). Tosin laukut eivät ole minun tyylisiäni, joten aion luopua niistä. Muuten kyllä ovat kivat.


Kuva 6. Musta, kiiltonahkainen laukku.

Kuva 7. Ruskea laukku.

Kuva 8. Viininpunainen laukku.

Lisäksi säkistä löytyi mm. pari kaulaliinaa ja baskeri (kuva 9), jotka oli pakko saada. Aiemmin olen inhonnut baskereita, mutta nyt tuntui, että voisin jopa pitää sitä. Baskerin värillä saattaa olla osuutta, että hamstrasin sen..


Kuva 9. Pari huivia ja baskeri.

Syksymmällä siskoni kysyi, tarvitsenko urheiluvaatteita. No, niitähän tulee käytettyä lähes joka päivä treeneissä hikeen saakka, joten ei kai niitä liikaa koskaan ole. Siispä vastasin hänelle, että joo tarvitsen, mitä on mielessä. Hän oli siivonnut omaa vaatekaappiaan läpi ja totesi, että on joitain vaatteita, kun ei oikein enää sovi hänelle, on pieniä. Ensin ajattelin, että taitavat siis olla mulle isoja. Mutta kyllähän sieltä löytyi mullekin sopivia tamineita (kuva 10). Mukana oli huppareita, fleece, pari urheilutakkia, housut, muutama paita.


Kuva 10. Treenivaatteita.

Joulukuussa löysin netistä blogin, jossa oli kirpputorisivu. Siellä ihana mekko (kuva 11). 


Kuva 11. Daniel Hechterin mekko.
Eikä ollut pahan hintainenkaan. En saanut mekkoa mielestäni pariin päivään. Kävin tiuhaan ihailemassa sitä. Etenkin mekon kaula-aukko ja pikkuruiset hihat ihastuttivat (kuva 12).
Kuva 12. Mekon kaula-aukko ja lyhyet hihat.

Otin selvää, miten hänen kirppiksensä toimi. Hintaan sisältyi postikulut. Ja kun kyselin lisää mekon koosta ja väristä (kuva 13), jotenkin tiesin, että mekko on minun.


Kuva 13. Mekon kuosi.

Niin sitten ostin sen - ja vitsit, eikö ole mahtava ! Jopa mieheni totesi, että oli hyvä ostos. Daniel Hechterin mallistoa, ihan uusi merkkituttavuus minulle. Kiitos Marjukan Fab Forty Something-blogin.

Kuvassa 14 olen yhdistänyt mekon hennon vaaleanpunaiseen pooloon. Tarvitsisi olla ohuempaa neulosta, sen poolon. 


Kuva 14. Mekko poolon kanssa.

Valkoinen paitis käy ilman muuta mekon kanssa (kuvat 11 ja 15). Mallailin samalla "uusien" laukkujen kanssa.

Kuva 15. Mekko valkoisen paitiksen kanssa.

Kuvassa 16 olen yhdistänyt Rils´n hameen paitikseen ja vyöhön. Lisäsin ikivanhan huivin, mutta enpä ole ihan varma sen sopivuudesta.


Kuva 16. Rils´n hame ja paitis.

Joskus 1980-luvulla parikymppisenä mallailin asukokonaisuuksia kuvan 16 tapaan. Vaatteet lattialle. Sovitellen ja yhdistellen syntyi seuraavan päivän asukokonaisuus.

Tämän perusteella en taida kovin paljon kuluttaa euroja vaatteisiin. No jaa, ehkäpä se on enemmänkin kausiluonteista. Tai vuosiluonteista. Se mun vaatteiden ostelu.

Siispä shoppailemaan !

torstai 12. helmikuuta 2015

Käsityö-iita

Ajoittain tulee hirveä hinku tehdä käsitöitä.

Nuorempana tein aika paljonkin käsitöitä. Tein paljonkin kaavoista vaatteita. Kasarin alussa oli gollege-buumi. Gollege-paitoja tuli muutama. Ja tein housuja. Myöhemmin neuloin neuleita ja neuletakkeja. Melkein urakalla. Jopa virkkasin keittiöön kappaverhot.

Viimeksi muutama vuosi sitten neuloin sukkia ja huiveja. Niitä tulikin tehtyä niin paljon, että osan olen lahjoittanutkin.

Kuitenkin itselle jääneitä sukkia on muutamia. Alla olevassa kuvassa siitä kooste (kuva 1). Vasemmalla on miehen käyttämät sukat. Oikealla omani. Pitsisiä sellaisia.


Kuva 1. Sukat.
Kuvassa 2 ja 3 on vihreät sukat, jotka tein ihan kuvion vuoksi. Innostuin niin kovin kuvioista, että oli pakko kokeilla vaikka mitä. Nämä on miehellä.

Kuva 2. Vihreät sukat.

Kuva 3. Sukan kuvio lähempää.

Sukkia alkoi olemaan aikamoinen läjä, joten tein sitten tossuja (kuva 4). Niitäkin tein enemmänkin. Ja annoin eteenpäin. Ylempänä miehen tossut. Näkee, että niitä on käytetty. Toisen tossun kanta jo puuttuu. Alempana balleriinamaiset tossut. Jotka käytössä yhä itselläni. Joskus netin syövereistä löysin ballerina-ohjeen. Josta sovelsin ylemmän mallin miehen käyttöön.


Kuva 4. Tossuja.

Tein  myös muutaman huivin. Tai huivin (kuva 5 ja 6) ja pari kauluria (kuvat 7).


Kuva 5. Kaulaliina.

Kuva 6. Kaulaliinan kuvio.

Kuva 7. Lila kauluri.

Ja kaulureita tein toisenkin. Sekä kynsikkäät samasta langasta (kuva 8).


Kuva 8. Kauluri ja kynsikkäät.
Kokeilin pientä leluntapaista. Tein Hello Kittyn (kuva 9).


Kuva 9. Hello Kitty.
Nälkähän kasvaa syödessä, joten oli tehtävä isompi työ. Tein siskontytölle (silloin 4-5-vuotias) punaiset villahousut. Niistä ei ole kuvaa.

Mutta innostuin niin paljon, että tein itselleni villahousut (kuva 10). Housuosa ei näy kuvassa, mutta on ne housut. Matsaa hyvin yhteen Ainojen kanssa. Ainakin väreiltään.



Kuva 10. Villahousuni.
Päälle parikymppisenä tein ompelutöitä. Tein mm. paitoja, jakun sekä samasta kankaasta ja silloin muodissa olleet cityshortsit. Lisäksi myöhemmin tein liivin ja hameita, kesämekkoja.

1990-luvun puolen välin paikkeilla tein pari mekkoa. Lurex-mekko on ollut sellainen ikimekko (kuva 11). Tosin ainakaan viiteen vuoteen en sitä ole pitänyt, mutta on tullut 2000-luvulla kyllä pidettyä.


Kuva 11. Lurex-mekko.

Kuvan 12 vaaleanpunainen mekko on kaapin perällä. En vain ole jotenkin heittänyt pois.


Kuva 12. Vaaleanpunainen mekko.

Jotenkin taas syyhyää tehdä jotain. Neuloa. Sukasta on hyvä aloittaa. Saa tuntumaa tekemiseen ja käsiala alkaa tasoittumaan. Sittenhän voisin tehdä vaikkapa neuleen miehelleni.