Nyt se on täällä

Nimittäin venekausi. Joillakin se on varmaan jo alkanut ensimmäisellä viikonloppureissullakin.

Meidän vene on sentään vesillä, edes. Maston pystytys on seuraava etappi.

Joka kevät odotan suuresti vuoden ekaa kertaa, kun pääsee viikonlopuksi merelle. Eka kerta on totuttelua vapauden tunteeseen, minkä veneily saa aikaan. Ja joka kerta se eka kerta on niinkin arkista, kuin että silloin kartoitetaan, mitä vielä pitää veneeseen viedä.

Viimeistään juuri ennen kesälomareissua tehdään viikonlopun venereissu, jonka aikana kirjoitetaan ylös paperille kaikki se tavara, mitä tullaan tarvitsemaan, se mikä tuntuu puuttuvan. Lähes aina meillä on kesän aikana kahdet samat tavarat, toiset kotona, toiset veneessä, kuten esim. leivinpaperit, elmukelmut, pyykkipojat.

Ennen tämän vuoden ensimmäistä venereissua ihana fiilistellä aiempien kesien muistojen kera.

Saaristossa näkee eläimiä. Kuten lammasryppäitä ja lehmiä.





Merellähän tulee aina nälkä. Vaikka olisi juuri syönyt. Yleensä emme tee itse purjehdusmatkan aikana ruokaa. Ennemminkin tehdään helposti käsille saatavia ja syötäviä eväitä valmiiksi jääkaappiin, josta ne sitten otetaan ja syödään sitloodassa samalla, kun matkataan.

Joskus tosin ruoan laiton valmistelu onnistuu. Alempi otos on sellainen, jossa pesen perunoita valmiiksi matkalla, että kun päästään rantaan, voi rantautumisen jälkeen laittaa kattilan porisemaan heti. Ja vielä alempi otos kuvaa makaronilaatikon tekoa maissa.




Välillä ruokaa ei jaksa itse tehdä monen tunnin seilaamisen jälkeen, joten mielellään menee valmiiseen pöytään maihin saavuttaessa. Kuva 5 on Maarianhaminan itäsataman ravintelista kuvattu.


Kuva 5. Valmiiseen pöytäänkin on kiva mennä.

Mutta monen monta kertaa ollaan rantautuneena johonkin luonnonsatamaan, jossa ei ravinteleita ole. Silloin sitloodaan isketään pöytä, siihen punavalkoruudullinen pöytäliina viinilasillisten kera odottamaan ruoan valmistumista. Jossain ulkosaaristossa. Etenkin aurinkoisella säällä. Sateella istutaan salongissa.






Useinmiten meitä on vain me kaksi, mutta monta kertaa meillä on eräs tuttavapariskunta mukana. Meidän veneeseen kun mahtuu mainiosti kaksi aikuista pariskuntaa. Olipa eräs reissu sellainen, että meitä oli kolme aikuista ja kaksi pikkutyttöä.

Luonnollehan ei voi mitään. Yhtään sen enempää, kuin luonnonilmiöille. Joskus sitten sataa ja joskus on poutaa.




Välillä on kylmä, välillä helle (kuva 11).

Kuva 11. Ilmojen vaihtelu virkistää.

Välillä luonto todellakin yllättää.


Saariston ulkohuussi.

Auringonlaskun aikaan on rauhallista. Joka venekunta rauhoittuu iltaa myöten. 



Itse simahdan aika nopeasti merellä ollessamme.






Kommentit







Follow

Yhteistyössä Mass.fi

Yhteistyössä Bonusway


Hanki lisää myyntiä tulospohjaisesti TradeTrackerin avulla !