tiistai 9. kesäkuuta 2015

Voihan räkä


Kirjaimellisesti.

Siitepöly vaivaa niin paljon, että ilman allergialääkettä silmät ja nenä senkun vain valuu. Ulkona ollessani niistän koko ajan. Ja silmät vuotavat niin, että ripsarit ei pysy ripsissä. Olen myös nyt viikon kärvistellyt silmien raskaasta turvotuksesta sekä siitä, että ihan kuin silmissä olisi lievästi hiekkaa. Samoin kuin suuresta väsymyksestä: öisin nukun, aamulla ei meinaa herätä lainkaan ja viikonloppuisin parin tunnin tirsatkin on otettava.

Koska yhden Telfastin nauttiminen ei oikein tahdo auttaa, päätin ottaa kaksi Telfastia samalla kerralla. Ihan kuin auttaisi, ainakin paremmin, kuin yhden nauttiminen.



No sittenhän pälkähti mieleen, että mitenkäs ristiallergiat eri hedelmien kanssa. Olen jo monta viikkoa syönyt vähintään yhden kiivin päivässä, joinakin päivinä jopa kaksi. Muistin sellaistakin, että usein keväisin olen huomannut tomaatin olevan ärtsyä tavaraa huulilleni. Sekin on ristiallergisoiva ruoka-aine. Täytynee tarkkailla tätäkin osuutta nykyoireilussani.

Ja kun otin oikein selvääkin Allergia- ja astmaaliiton sivuilta, niin jopa banaani ja avokadokin aiheuttavat joillekin ristioireita. Molemmat juuri niitä aineita, joita käytän päivittäin. Sivuilla on lueteltu paljon muitakin aineita, jotka aiheuttavat ristiallergiaa. 







Viime viikolla olen aloittanut taas kuntoilun, rauhallisesti. Pari viikkoa kestänyt flunssa takasi sen, ettei mitään asiaa ole ollut harkkoihin. Nuhakin varmaan pitkittynyt siitepölyoireiden vuoksi.

Kuntoilun aloitin kävelylenkeillä. Ensin vain 25 minuuttia tunnustellen tuntemuksia parina ensimmäisenä päivänä. Sitten pidempää (kävely)lenkkiä sparraajan kanssa. Hiukan henkeä ahdistaen, mutta kyllä silti teki hyvää - aivan kuin röörit olisi auennut. Muutenkin olen huomannut, että kun käyttää keuhkoja, se auttaa sietämään ainakin hengenahdistuksen suhteen.

Eka viikko mentiin siis kävellen. Toinen viikko alkaa kävely-lönköttelyllä, siis hiljaa juoksemista kävelyn ohella. Aloitin alamäkijuoksuilla. Kaikki alamäet juoksin ja jos tuntui hyvältä, jatkoin tasamaalla, kunnes vaihdoin kävelyyn. Sparraajani, eli mieheni, jotenkin odottaa hölkkälenkkejämme. Hän muisteli todella hyvällä viime kesän aamuista (ennen aamiaista) ratajuoksuamme Naantalissa. Nyt hänkin haluaa olla samassa kunnossa, kuin viime kesänä. Hölköttelymme siis jatkuvat.

Jotta pystyn olemaan ulkona silmät auki ilman kyynelnesteitä ja nenän koko ajan vuotamatta (ettei tartteis olla nenäliinakourassa niistämässä), on otettava Telfastia kaksin kappalein. Ja ehkä yritettävä katsoa, miten mahtaa kiivit sun muut etelän hetelmät vaikuttaa oireisiin.

Varmaan tämä siitepölykausi saa aikaan myös kasvojen pöhötyksen. Muutenkin kun omaan hervottomat silmäpussit ja lurppuluomet, ei tämä siitepölyn aikaansaama turvotus auta asiaa. Ei, vaikka kuinka aamuisin huuuhtelisi kylmällä vedellä ja käyttäisi vaikka mitä silmävoiteita.

Nenäkannukin on kehissä. Pitääkseen nenän puhtaana, jolloin nenäkarvat pystyvät tekemään tehtävänsä, suojaamaan hengitysteitä lialta, myös siitepölyltä.





Auringon vaikutus yhteisesti allergian ja tiettyjen ruoka-aineiden kanssa ei varmaan auta asiaa. Ihokin tuntuu olevan tavallista punakampi. Millään ei tahdo edes punaisuutta häivyttävä meikkivoidekaan auttaa. Punaisuus kuultaa läpi, ja aika pahastikin. Höh.

Mitä siis tekisin asian hyväksi ?

1. Jatkan kuntoilua.
2. Otan allergialääkettä tuplana.
3. Juon vettä päivän mittaan reippaasti.
4. Huuhtelen nenää kannulla.
5. Koitan kestää kärvistellä.
6. Tarkastelen tuntemuksia ja vaikutuksia ruoka-aineiden kanssa.
7. Pidän mieltä ylhäällä. Kaikesta huolimatta. Se onkin helppoa, koska mulla on mun mies. Joka saa mut nauramaan. Kesken hölköttelyämmekin.

Näillä pärjään. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ihanaa kun kommentoit, kiitos !

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...