torstai 27. elokuuta 2015

Valkea kuulas-smoothie


Alkaa olemaan omena-aika. Sen verran syksyn puolta eletään jo.

Meillä ensimmäisenä valmistuu Valkea kuulas-omenalajike erään toisen kesälajikkeen kanssa. Valkea kuulas on arka laji, joka putoessaan maahan on jo melkein mennyttä. Omenaan ei saisi tulla mustelman mustelmaa. Muuten menee äkkiä pilalle, ja oikeastaan on jo pilalla mustelman sattuessa.

Koska Valkea kuulas on herkkä, en juurikaan sitä pakasta. Varsinkaan, kun meille kuitenkin tulee ihan talviomenoitakin hiukan myöhemmin syksyllä. Mutta kieltämättä Valkea kuulas on kypsänä hyvää, melkeinpä päärynän makuista. Sellaista ihanaa makeaa suussa sulavaa, mmmm... Ajattelinpa siis kokeilla sitä smoothieenkin.


Valkea kuulas-smoothie

muutamia Valkea kuulas-omenoita
1(-2) banaani(a)
ripaus suolaa
vettä tahi (manteli)maitoa

Tehariin. Surrur. Valmis. Nauti.

Ja tietysti oman maun mukaan muitakin aineksia voi lisätä/laittaa, mikäli niin tahtoo.

Käytetyimmät smoothielasit olivat likaisina astianpesukoneessa, joten piti hiukan soveltaa, missä astiassa smoothieta oikein tarjoilisi. Olinkin otettu, kun astia huomattiin positiivisesti by husband.


Smoothie yhdelle.


Smoothie kahdelle.

Smoothien väri on aika pliisu, joten piti jotain väriä siihen saada. Iskin sitten pinaatin kappaleen koristeeksi. Sattuipa vaan olemaan niin, että nekin palat oli hiukan nahistuneita.

Mutta yritys hyvä 10 !

Maku oli ihan kohdillaan. Maistui omenalta. Kyllä tämä maku vaihtelusta käy.

keskiviikko 26. elokuuta 2015

Priorin Extra-kokemus



Kävin pari viikkoa sitten kampaajalla. Viimeksi kun siellä kävin, kampaajani kertoi Priorin Extrasta, jota kärppänä heti seuraavana päivänä ostin. Ajatuksena saada paksut, kiiltävät, tuuheat, hyväkuntoiset hiukset. Ostin siis kolmen kuukauden setin ja nyt on kolme kuukautta nautittu tuotetta. Mitkä ovat seuraukset ?



tiistai 25. elokuuta 2015

Eräs lempiaamiaiseni


Kun aamiainen on hyvää, maistuu taivaalliselta ja tietää sillä parjäävänsä muutaman tunnin, niin mielelläänhän sitä syö aamulla jotain. Olen aiemminkin taivastellut, jos ei aamuisin syö mitään.

Eräs aamiaiseni on tällainen: munakas tomaatilla ja pinaatilla, puolikas avokado viipaleina, nektariinbanaanismoothie, kahvia.


Terveellistä, herkullista ja tällä pärjää aamuvälipalahetkeen saakka. (Kuva voisi olla tarkempi.)


sunnuntai 23. elokuuta 2015

Uusi smoothiemakuyhdistelmä: nektariini-banaani



Kumma juttu, miten nektariinit ei meillä mene. Usein ne jäävät tarjotinastialle esiin ja näivettyvät siihen. Onko ne muka jotenkin vaikeita syötäviä ? Ei voi tietää.

Mutta kypsyin siihen, että moni nektariini menee roskiin homeisena. Jälleen oli muutama nektariinia viittä vailla huonoja: erittäin pehmeitä, kuori jo ryppyiseen taipuvainen. Päätinpä kokeilla, josko ne sopisivat smoothien aineksiksi.

Uusi, hieno tehari esiin ja eikun tositoimiin.

Nektariini-banaanismoothie

2 banaania
3 nektariinia (olivat toooooosi kypsiä)
1 avokado
kourallinen liotettuja cashew-pähkinöitä
ripaus suolaa
loraus vettä


Smoothieainekset

Kaikki aineet tehariin. Volyymia kaakkoon. Valmis. Nauti.

Koska nektariinin kuori oli paikoin huonohkon näköistä, kuorin kuoret pois ja otin itse hedelmälihan käyttöön.

Tuli toooooosi hyvää ! Mies oli aivan ihmeissään, että miten nyt näin hyvää osasin tehdä. Arvuuttelikin, mitä kaikkea smoothiessa oli.






Nektariinibanaanismoothie
Suosittelen !

tiistai 18. elokuuta 2015

Kaksipäiväisen leirin treeneistä palautuminen


Taisi kerrankin tankkaukset onnistua. Kahden päivän (la+su) aikana tehokkaasti 5 tuntia/päivä treeniä niin, että koko keho soi. Tankkaukselta ja palautukselta vaaditaan aika paljon, että jo ensimmäisen päivän jälkeen jaksaa yhtä tehokkaasti vetää toisenkin päivän. Saatika että ennen kahden päivän rytistystä perjantaina tein hölkkälenkin, joka ei kuitenkaan sujunut kovin hyvin.

Vaikka käytänkin lisäravinteita treeneistä palautumiseen, on aina arvoitus, miten onnistuu välttämään kovien treenien aiheuttamat jälkivaikutukset. Mun kroppa kun on erittäin herkkä todella koville/pitkäkestoisille (>2 h) rasituksille. Saan leikkiä fakiiria, että tietäisin, mikä kombinaatio tankkauksen ja palautuksen suhteen tulee toimimaan, etten vedä kroppaani ja siten immuunipuolustani miinukselle.

On meinaan niin monta kertaa käynyt siten, että rankan treenin jälkeen tulen flunssaan, joka ei sitten millään meinaa lähteä pois. Flunssa on ehkä väärä sana, oikeampi olisi stressin aiheuttama immuunivajaus, josta seurauksena hengitystieinfektio. Vai miten sen sanoisi. Lisätäänpäs vielä mahdollinen astma, tai ainakin astmaoireet, niin pelihän on selvää pässinlihaa. Kroppa on herkillä kovan treenin jälkeen, eikä siitä toipuminen meinaa millään alkaa.


Mutta nyt siis taisin onnistua. Perjantain surkean lenkin jälkeen oikeastaan kadutti, että kävin lenkillä. Jo lähtiessä olin sitä mieltä, että on varmaan vikatikki lähteä lönkyttelemän. Menin silti.


maanantai 17. elokuuta 2015

"Valaasta ei saa joutsenta"


Ei saakaan. Mutta voisi sitä silti hieman paremmalta näyttää.

Kymppi-ikävuodet on jonkinmoisia taitekohtia. Ainakin mulla.

3-kymppisenä olin tietynlaisessa identiteettikriisissä. Se kriisi meni onneksi nopeasti ohi. 

4-kympin kriisiä en mielestäni kokenut. Paitsi että olin pienessä uupumistilassa. Mutta ei se ole kriisi. Ainakaan ikäkriisi. Mun mielestä.

Nyt sitten 5-kympin lähestyessä alkaa kriisi. Jälleen.

Kriisi koskee ikääntymisen merkkejä. Kasvoissa.
Naisten ikä näkyy kasvoilla eniten 40-50 - vuotiaana. Ulkonäön nopea vanheneminen voi johtua hormonaalisista muutoksista. Ensimmäisenä ikääntyminen näkyy yläluomissa. 5-kympin paremmalla puolella muutokset näkyvät kaulan juonteina sekä poskipielten hamsteripusseina. Kasvojen luusto vaikuttaa ikääntymiseen myös. (lähde täällä).
Jostain olen kuullut, että kunnon rupsahdus tapahtuu joskus 45 vuoden jälkeen, riippuen toki naisesta. Mutta noin niinku yleisellä tasolla sanottuna.

Noh. Nyt se sitten on tapahtunut. Hormonaaliset muutokset. Ja niiden vuoksi varmasti juonteita tullut lisää ja entisetkin syventyneet. 


lauantai 15. elokuuta 2015

Vastaan blogihaasteeseen ja teen vastahaasteen


Oon varmaan vähän lapsellinen, mutta ilostuin älyttömästi, kun sain blogihaasteen ! Ihka eka ja toki siihen vastaan.

Kiitos haasteen heittäjälle Northsideluck-blogin pitäjä Mersiiille. Hänen blogissaan mm. ihania pikkuvirkkauksia ja väliin leivonnaisia.


lauantai 8. elokuuta 2015

Kesälomamuistelmat ensimmäisen työviikon jälkeen


Viikko suorastaan lentänyt töissä. Kesäloman jälkeen. Outoa. Yleensä loman jälkeinen viikko on, jos ei nyt tuskallinen, niin pitkä.

Paitsi tänä vuonna. Loman jälkeinen työviikko on ollut yllättävän kiireetön ja sujuva.

Silti huomaan haikailevani mennyttä lomaa.

Siispä muistelen sitä kuvien muodossa. Ennen syksypimeitä.

keskiviikko 5. elokuuta 2015

Uusi tehari talossa


Entinen tehari hajosi jo ennen kesälomaa, eikä sitä ihan kauheesti ole kerinnyt kaipailemaan, kun on luuhannut merellä ja ollut muutenkin koko ajan menossa.

Arjen koittaessa,kesäloman jälkeen alkaa kuitenkin kaipaamaan omia rutiineja.

Johon kuuluu smoothie.


tiistai 4. elokuuta 2015

Antaa hyvän kiertää - reseptin muodossa


Meillä kävi kaukaisia vieraita aina Suomen Kemistä, meri-Kemistä, saakka vierailulla kesäloman aikana. Mietiskelin, että mitähän heille tarjoaisi. Noin niinkuin ruoaksi.

Sitten keksin, että pastakasvispaistos voisi olla hyvä valinta.


sunnuntai 2. elokuuta 2015

Punkkia pukkaa


Varoitan jo etukäteen, että tämän postauksen kuvat eivät välttämättä ole kivoja katseltavia. Mutta arkea tämäkin (mustikka)metsässä kävijälle.

Tänään mieheni huomasi vasemman kainalonsa luona paukaman. Aikansa tutkailtuaan hän tuli sanomaan, että häneen on iskenyt punkki. Samantien katson omaa vasenta käsivarttani. Aamulla treeneissä olin huomannut itselläni pienen nirhaman vasemman käsivarren taipeessa, jonka nyt muistin, mutta en aamulla kiinnittänyt siihen mitään huomiota. Kunnes kotona mieheni tuli näyttämään omaa punkkipaikkaansa kainalossaan.


lauantai 1. elokuuta 2015

Mustaa kultaa


Nyt kannattaa hakea mustaa kultaa metsistä. Nimittäin mustikkaa, oikeaa suomalaista superfoodia.

Kesän säät ovat mitä ovat, mutta mustikkaa metsissä on pilvin pimein. Ainakin täällä saaristossa.

Olemme jo kolmesti käyneet noukkimassa mustikoita ja pakastimemme huutaa jo hoosiannaa. Sikäli mikäli, kun puolukoitakin ja sieniäkin on saatava mahtumaan sinne hiukan  myöhemmin tässä syksyn mittaan. Puolukoitakin kun näyttäisi tulevan - pilvin pimein sitäkin.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...