tiistai 22. joulukuuta 2015

Kaksi yötä jouluun - ja kuulumisia


Enpä ole ehtinyt pariin viikkoon edes miettiä tätä blogiraasuani mun. Muutenkin marraskuun ja joulukuun ajan olen ollut todella vähäisissä tekemisissä blogini suhteen. Enkä aio tässä puolustella sen enempiä saamattomuuttani blogin suhteen. Yksinkertaisesti mielestäni jokaiselle tulee silloin tällöin aikoja, kun yksinkertaisesti rahkeet - oli ne sitten ajanpuutteesta tai muusta seikoista johtuvia - eivät riitä blogin päivittämiseen. Tätä mieltä siis olen minä, mutta voi ja saa olla muutakin mieltä.

Omassa elämässäni tapahtui marraskuun lopulla aika iso muutos työelämän suhteen. Jotta se muutos meni eteenpäin, oli tehtävä ylimääräisiä tunteja normaalin työajan lisäksi. Laitetaan siihen syssyyn harkat, niin hyvä kun kerkesin kotona nukkumaan. Viikonloput meni siskon ollessa meillä tyttöjensä kera, siskon muuton auttamisessa sekä mieheni kummitädin hautajaisissa. Ja taisi olla pari muutakin juttua siinä jossain välissä. 

Sitten mieheni sairastui flunssaan, joka olikin aika raju flunssa. Mieheni sairastamat flunssat on yleensä tyyliä kaksi päivää aivastamista ja niistämistä ja se siitä. Nyt hänen flunssansa otti viikon plus toipumisaika. Ja kun hän siitä selvisi, minä sairastuin siihen flunssaan itsenäisyyspäivänä. Ja todellakin oli raju flunssa. Vieläkin hiukan siitä toivun, mitä nyt astma sitä pidentää, mutta nyt on jo ihmismäinen olo. Meidän sairastamat flunssat sotkivat kahden joulukuun viikonlopun suunnitelmamme aivan täysin. Harmittaa, mutta ei voi mitään.

Omat lajitreenimmekin saatika muut harkat/kuntoilut on ollut tauolla kaiken tämän aikana. Niihinkin pitäisi alkaa orietoitumaan. Ja sitä myöten myös PPM alkaa. Ai mikä PPM ? No tietysti piukean pepun metsästys. Se on kangastellut koko ajan mielen taustalla, mutta kun ei ole kyennyt, niin ei ole kyennyt. Viimeistään heti joulun jälkeen aloitetaan kuntoilu/treenit, mikäli ei ole lisää flunssia puhjennut.

Tykkään antaa lahjoja, on ne sitten syntymäpäivälahjoja, joululahjoja tai tuliaislahjoja.

Tuliaislahja tuttavaperheelle.

Joululahjat odottavat saajiansa.

Mutta on sanottava, että kun mieheni saa etenkin alaisiltaan jouluna jouluisen korin, lämmittää se mieltä aivan erityisesti. Ei pelkästään saajan ominaisuudessa, vaan varsinkin siksi, kun tietää, mitä sen ajatuksen takana on. Ja voin aivan täydestä sydämestäni siihen ajatukseen yhtyä. 




Joka tapauksessa, nyt on enää kaksi yötä jouluun. Joulupaketit odottavat saajaansa. Myös jouluruoat on tehty ja odottavat syöjäänsä. Minä odotan rauhoittumista.

*****

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ihanaa kun kommentoit, kiitos !

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...