keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Pääsiäisen jälkeinen elämä eli tajunnanvirtaa


Pääsiäinen mennä humpsahti tosta noin vaan. On aina kivaa, kun on monta päivää putkeen vapaata, mutta osaako monen päivän vapaista sitten nauttia ja viettää vapaata täysin rinnoin, se on jo toinen asia se.

No, täytyy myöntää, että kyllä mun vapaat meni ihan hyvin. Treenattiin kovasti ja sain tehtyä kotitöitäkin, sellaista kuin pyykinpesua ja ikkunanpesua. Etenkin olohuoneen ison ikkunan pesu sai mut todella hyvälle mielelle. Mä olen vähään tyytyväinen.


Olohuoneen ikkunanäkymää.

Olohuoneemme iso ikkuna on ajalta papu, eli varmaankin vuodelta 1939, jolloin talo on rakennettukin. Jep, meillä on vanhat ikkunat vielä, paitsi yläkerran laajennusosassa. Muutoin koko talo on vanhoilla ikkunoilla, vieläkin. Vanhat ikkunat ei sinänsä ole huono juttu, mutta se, miten ne on karmeissaan kiinni, on se, mikä tuottaa välillä, ei nyt vaivaa, mutta pohdintaa, että milloin pesisi sen ikkunan.

Sillä iso olohuoneemme ikkuna on otettava pois kokonaan karmeistaan pesua varten. Itse asiassa, ikkunoita on kaksi, ulko- ja sisäpuoli. Nyt kuitenkin halusin pestä sisäpuolisen ikkunan eli yksi iso ikkuna molemmilta puolilta sekä ulkoikkunan sisäpinta eli ikkunoiden välinen pinta. Tuliko jo vaikeasti selostetuksi ? Ajattelin, että ulkopuolisen ikkunan ulkopinnan voin pestä sitten myöhemmin, kun ilmat ovat lämpimämmät. 

Koska (sisäpuolen) ikkuna on iso, ei mun ainakaan ole mahdollista saada sitä yksinäni pois paikaltaan, saatika laittaa sitä takaisin. En luota siihen, että saisin sen poistettua ja takaisin laitettua yksinäni ilman, että se jotenkin menisi rikki. Lipsahtaisi käsistäni. Puhumattakaan siitä, että ikkunoissa on sälekaihtimet, jotka on kiinni karmeissa.

Ison ikkunan lisäksi kokonaisuuteen kuuluu kahden pikku ikkunankin pesu, sälekaihtimineen. Pikkuikkunat saan kyllä itsekin poistettua ja asetettua takaisin paikoilleen. Pala kakkua !

Olen siis odottanut hetkeä, jolloin olemme molemmat mieheni kanssa kotona, mulla on sopivasti aikaa ikkunan pesuun ja että ilmakin olisi suotuisa. Tosin ilma sai olla mitä vaan, kun en nyt pessyt ulkopuolen pintaa lainkaan. Se on likainen, mutta niin se oli sisäpuoleltakin sälekaihtimineen. Joka tapauksessa, ikkunan pesuhetkeen vaadittavat seikat toteutuivat toisena pääsiäispäivänä eli maanantaina alkuiltapäivästä. Muutamaa tuntia ennen harkkoja. Minä viis veisasin, että oli pyhäpäivä, mutt ei kai se haittaa...


Tanssikenkä tanssijalkaan.

Sitä vaan ihmettelen, kun meillä ei käynyt viikko ennen pääsiäistä sen enempää kuin pääsiäisenä mikään trolli tai pääsiäisnoita oven takana tuomassa virpomisoksia. Mahtaako syynä olla se, että me ei yksinkertaisesti olla kotona siihen aikaan, kun he käyvät ovea kolkuttamassa. Nimittäin viikonloppuisin aamupäivällä. Ehkä lapsukaiset ovat vuosien saatossa oppineet, että meillä ei olla koskaan kotona... Harvoin olemme viikonloppuisin aamupäivällä kotona, koska olemme treenaamassa.

Toivossa on hyvä elää ja siksipä tällä kertaa olimme kerrankin varautuneet antamaan jotain "palkkaa" virpomisesta, pikkusuklaamunilla. Mutta ei kukaan käynyt oven takana. Nyt meillä on kulhollinen pikkusuklaamunia. Ei auta kuin itse syödä ne pois. Etteivät mene pilalle.


Pikkuisia suklaamunia.

No sitä mä vaan, että pääsiäinen tuli, oli ja meni. Vapaata oli riittävästi ja tekemistä, kivaa tekemistä (=treenit) ja hyödyllistä tekemistä (=ikkunan pesu), sopivasti.

Miten teillä, kerkesittekö tylsistymään kaikista vapaapäivistä vai saisiko niitä olla enemmän ? Kohta on kuitenkin Vappu, ja silloin ainakin yksi vapaapäivä osuu arkipäivälle.


*******


maanantai 10. huhtikuuta 2017

Sushia


Söin elämäni ensimmäistä kertaa sushia olisko seitsemisen vuotta sitten. Tuolloin olin noin 43 vuoden ikäinen. Lapsuudessani ei tiedetty mistään sushista, joten sitä ei niin vain syöty. Nuorena aikuisena varmaan kuulin ja olin lukenut sushista, mutta en tiennyt yhtään, mitä se oli saatika että olisin sitä jossain syönyt tai nähnyt olevan ruokalistalla. Ensimmäinen kokemukseni sushista oli siskoni luona seitsemisen vuotta sitten. Siihen mennessä olin toki jo kuullut paljonkin sushista ja nähnyt paljonkin sushiannoksista kuvia. Siskoni luona tarjolla oli valmissushia kaupan pakastealtaasta hankittuna.

Rehellisyyden nimissä silloinen sushin maku ei tehnyt kovin suurta vaikutusta minuun. Suurempi vaikutus oli siinä, miten yritin syödä tikuilla. En osannut. Yritys oli kova ja siskonikin nauroi mulle ja mun yrityksille syödä tikkujen kanssa sushia antaen tunnustusta ja arvosti, kun niin sitkeästi ainakin yritin. Muistan erinomaisen hyvin sen kertaisen yrityksen syödä tikuilla. Enemmän yritykseksi se jäi, mutta olen jokseekin peräänantamonta sorttia.





Toisella sushikerralla taisi sitten olla jo itsetehdyt sushipalat kyseessä siskoni luona. Ne veivät kieleni mun, kokonaan. Kolmas sushikerta olikin sitten kerta, jolloin miehelleni opetettiin sushin salat tekemisen suhteen. Silloin miehet kokkasivat, joten en halunnut olla tiellä edes oppimassa sushin tekoa, joten siitä saakka mieheni on ollut meillä se, joka tekee sushit. Hän on mulle oikea sushikuningas.

Sushit siis maistuvat meille. Jälleen kerran eräänä maaliskuun iltana mieheni teki sushit, jotka söimme hyvällä ruokahalulla soijakastikkeen, inkiväärilastujen ja wasabitahnan kera. Kyytipoikana valkoviiniä.




Sushin kanssa voi juoda olutta, vettä, viiniä. Meillä sattui olemaan jemmassa valkoviiniä viime kesän laivareissun jäljiltä. Outoa, ettemme ole jo juoneet sitä. Toisaalta, onneksi sitä ei oltu juotu. Päätimme käyttää sitä sushijuomana toivoen, että se edes jotenkuten sopisi sushien kanssa. Me kun emme ole mitään viiniasiantuntijoita, me vain ostamme sitä viiniä, minkä olemme jo aiemmin hyväksi havainneet ja mikä meidän mielestämme maistuu hyvältä. Kaipa se on ihan oiva asiantuntijuusseikka tässä kohtaa.




Mikä tuuri sattuikaan, sillä tämä valkoviini osui ja upposi ainakin meidän kieliimme loistavasti sushien kyytipoikana. En olisi uskonut itsekään sen sopivan sushin kanssa. En ainakaan näin hyvin, kuin nyt sattui maistumaan. Käyttämämme valkoviini oli chileläistä Cono Sur Bicicletan Chardonneyta vuodelta 2015. Itse olen jo monta vuotta vältellyt valkoviiniä, koska mielestäni se on maistunut jotenkin, suoraan sanottuna, tiskivedeltä. Toki jos viini on matsattu ruoan kanssa yhteen, se on ollut juotavaa sen tietyn ruoan kanssa ja ollut ihan ookoo. Mutta meidän molempien mielestä tämä valkoviinii sopi todella hyvin mieheni tekemien sushipalojen kanssa.



Oletteko te jo syöneet sushia paljonkin ? Onko ne valmistettu itse vai ostatteko kaupasta tai jostain muusta paikasta ? Entä mitä juotte sushin kanssa ? 


*******

keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Pääsiäinen 2017 - pääsiäispashan tekoa



Toissa vuonna tein postauksen, joka kertoi pääsiäisen menusta

Samalla kaavalla mentiin viime vuonna. Mikä ei kuitenkaan tarkoita, että suunnitellut menuut olisivat olleet tarjolla, mieli kun tuppaa muuttuumaan matkan varrella, tulee uusia ajatuksia mieleen tai tilanteet vain muuttuvat.




Viime vuoden pitkänäperjantaina meidän vieraiksi tuli eräs ystäväpariskuntamme. Heille tarjosimme hyvinkin perinteistä pääsiäisruokaa, kuten lammaspataa valkosipuliperunoiden kera, tomaattipainotteista salaattia ja punaviiniä kyytipojaksi. Jälkiruoaksi tein pashan, jonka laitoin jo edellisenä iltana jääkaappiin valumaan. Se, miksi oikeastaan teen nyt tämän postauksen, on ne aineet, mistä tein pashan viime vuonna, sillä samaa kaavaa ajattelin noudattaa tänäkin vuonna.

Vieraspariskunnan rouva oli kertonut laktoosistaan, joten otin sen huomioon koko menuussa, myös pashan teon yhteydessä. Koska en tiennyt/muistanut, kuinka paha laktoosi häntä vaivaa, ajattelin olla ottamatta riskejä laktoosin suhteen. Yleensä pashan teen perusrahkasta ja peruskuohukermasta, eli tuotteista, jotka aiheuttanevat laktoosioireita. Koska laktoorioireita piti välttää, oli osattava valita toiset tuotteet pashan tekemiseen. Muistelin, että rouva kertoi itse käyttävänsä ainakin joskus soijapohjaisia tuotteita, joten niitä ajattelin minäkin käyttää. Ihka ekaa kertaa. Eikös sanota olevan riskaabelia laittaa tarjolle jotain, mitä ei ole aiemmin tehnyt... Minä tykkään ottaa - näemmä - riskejä, joten ostin soijapohjaiset tuotteet pashan tekoa varten. Ajattelin, että jos menee pilalle tai maku ei ole hyvä, voin olla tarjoamatta pashaa. Onneksi tunnemme ystäväpariskuntamme sen verran hyvin, että tällainen moka ei haittaisi.

Siispä ostin alpron Soya natural-makuisen jogurtin sekä Soya vispautuvan kerman. Näistä tein pashan viime vuonna. Ja aionpa tänäkin vuonna tehdä soijavalmisteisen pashan, sillä minunkaan vatsani ei turvonnut näiden tuotteiden ansiosta.




Ohessa resepti, jolla viime vuotinen pashani onnistui.




PÄÄSIÄISPASHA

Tarvikkeet:


1 tlk (250g) maitorahkaa, jonka korvasin alpron natural-soijajogurtilla

2 munan keltuainen

1,5 rkl sokeria
(Käytin intiaanisokeria valkoisen sokerin sijasta. Jos käyttää valkoista sokeria, laittaisin vähemmän, kuin ohjeessa sanotaan. Mutta oman maun mukaan voi sokeria laittaa.)

1 sitruunan raastettu kuori

2 rkl sitruunanmehua

0,5 dl rusinoita (jos haluaa)

0,5 dl mantelirouhetta (jos haluaa)

0,5 dl (noin 40 g) kuivattuja hedelmiä
(esim. papaijaa, ananasta, appelsiinikuorta, sukaattia. Jos käyttää sokeroituja hedelmänpaloja, voi sokeria todellakin laittaa vähemmän.)

1 dl vispikermaa, jonka korvasin alpron vispautuvalla kermalla

0,5 tl vaniljasokeria.



Aineiden sekoitus:



  • Sekoita kulhossa rahka, keltuaiset ja sokeri.
  • Pese ja raasta sitruunankuori sekä purista sitruunan mehu. Lisää nämä rahkaseokseen.
  • Hienonna rusinat ja kuivatut hedelmät. (Minä hienonnan nämä mantelirouheen kanssa.)
  • Hienonna (tarvittaessa) sukaatin ja appelsiinikuoret. Niitä ei välttämättä tarvitse hienontaa.
  • Sekoita rusinat, kuivatut hedelmät, sukaatit ja appelsiinikuoret rahkaseoksen joukkoon.
  • Vatkaa kerma vaahdoksi ja mausta se vaniljasokerilla.
  • Kääntele kermavaahto hyvin rahkan joukkoon.
  • Varaa pashaa varten vähintään 1x4 kokoa oleva kahvinsuodatin, jossa ei ole tippalukkoa.
  • Aseta paperinsuodatin suodattimeen ja kostuta se vedellä. (Minä en ole tajunnut kostuttaa.)
  • Lusikoi rahkaseos suodattimeen, painele tiiviisti ja tasoita seoksen pinta.
  • Peitä täytetyn suodattimen pinta tuorekelmulla ja nosta suodatin jääkaappiin pienen/sopivan kokoisen kulhon päälle valumaan yön ajaksi.
  • Kumoa valmis pasha tarjolle ja poista suodatinpaperi.
  • Koristele, jos haluat ja voit tarjota tuoreiden hedelmien kera.

Kuvaa ei minulla tietenkään ole, en sitä älynnyt ottaa, joten on tyytyminen vain tähän reseptiin.

Pasha oli hyvää, ei liian makeaa, vaikka itsehän voi määrittää sokerin määrän. Se ei turvottanut vatsaa, ja ylipäätänsä pasha onnistui hienosti.

Mikäli päätät tehdä tämän ohjeen mukaan pashasi, kerro kommenttiosioon, miten onnistui, miltä maistui, korvasitko ohjeen aineita millä ja miten.

Hyvää pashahetkeä !


*******

sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Hotelliarvostelu: Hotelli Briza Beach Resort, Khao Lak, Thaimaa


Thaimaan lomastamme, jonka teimme vuodenvaihteessa, on nyt vuorossa postaus hotellista eli hotelliarvostelu, olkaatten hyvät !








Kun päätimme lähteä kolmen viikon lomalle Thaimaahan, pidimme hotellia avainasemassa, sillä niinkin pitkä aika epämiellyttävässa hotellissa ei olisi kivaa. Valitsimme melko myöhään keväällä lomakohdetta, joten vaihtoehtoja ei ollutkaan enää niin paljon tarjolla. Päädyimme myöhäisestä varausajankohdasta johtuen Khao Lakiin, jossa olemme ennenkin olleet. Silloin katsastelimme paikan päällä muutamia hotelleja ohimennessämme ulkopuolelta, joten jonkinlainen näkemys oli siitä, missä hotelli voisi sijaita. Samaan hotelliin, jossa olimme jo olleet, ei haluttu tällä kertaa, vaan ajattelimme kokeilla jotain muuta hotellia.



Kun naarailimme hotellivaihtoehtoja Khao Lakissa, luimme melko tarkkaan muiden ihmisten kirjoittamia kommentteja eri hotelleista. Yksi nousi ylitse muiden, ja kommenttien perusteella hotelli tuntui olevan jo liiankin hyvä. Hotelli on The Briza Beach Resort Khao Lak. Päätimme uskoa kommentteja ja varasimme tästä hotellista huoneen kolmeksi viikoksi.

Elefantit hotellinaulan kiikkustuolissa.


Hotellin aulassa koriste-esineitä.

Hotellin aulassa.

Hotellin sijainti on rannan äärellä rauhallisella paikalla. Hotelli koostuu kahdesta rakennuksesta, joilla molemmilla on omat uima-altaansa. Hotellilla on ravintola, kuntoilutila sekä mahdollisuus hierontaan. Briza on koko perheen hotelli.

Hotelli on kolmen tähden hotelli. Ei ihan uusi, mutta ei niin pahasti kolhiintunut, että voisi sanoa sen olevan rähjääntynyt. Hotellialueesta pidettiin huolta, sitä siistittiin joka päivä.

KAKSI HOTELLIALUETTA 

Hotellihuonemme sijaitsi Brizan pääalueella, joka sijaitsee lähimpänä rantaa. Uudempi ja modernimpi alue sijaitsee pienen tien toisella puolella, jossa on kaksi uima-allasta ja swim up-baari. Tosin baaria emme nähneet olevan koskaan auki, mutta emme siellä myöskään oleskelleet, kuljimme vain uudemman alueen poikki matkallamme Fitness-huoneeseen. Lastenallas löytyy molemmilta alueilta.


Hotellialuetta.

Hotellialueen opastetaulu.

Hotellialuetta.

Pääalueen allasnäkymää merelle päin.

Hotelli Brizan ranta-aluetta.

RAVINTOLAT JA KAUPAT LÄHELLÄ 

Hotellin ympäristö on erittäin rauhallista ja sen lähistöllä on muutamia paikallisia ravintoloita ja kauppoja. Khao Lakin keskustaan ja sen ravintoloihin ja kauppoihin on matkaa ehkä kymmenisen kilometriä ja sinne pääsee nopeasti tuk-tukilla/taksilla.

HOTELLIELÄMÄ

Saavuimme hotelliin noin kymmenen aikoihin aamulla. Saimme heti virkistyspyyhkeet ja mehua käsiimme. Hotellin apulaisjohtajakin otti meidät vastaan ja kertoi yleisellä tasolla hotellin toiminnasta. Hän kertoi hotellin olevan perhekeskeinen, kaikki hotellin vieraiden toivotaan olevan samaa perhettä. Aamupalallekin saimme mennä heti, kun olimme kirjanneet tietomme hotellikortteihin.

Hotelli Brizan aula, jonne saapuvat vieraat ohjattiin.

Aamiainen siinä kohtaa tuli kuin taivaasta: lämpimässä aurinkoisessa aamussa saa ruokaa ja kahvia loman ollessa vielä täysin edessä. Huoneeseen pääsimme heti aamiaisen jälkeen.

Aamiaisnäkymää taivaalle.

Aamiaiseni, ensimmäinen osa.
Aamiaiseni, toinen osa.

Ylipäätänsä aamiaisella tarjolla olleet ruoat olivat meidän mieleemme. Munakasjono oli joka-aamuinen juttu. Se, minkä opin, oli se, että ei mennä itse hakemaan kahvi-/teemaitoa saatika sokereita tai puhtaita astioita, vaan se homma kuuluu henkilökunnalle. He oikein sanoivat, että madam/mister menee paikalleen ja he tuovat sen, mitä tarvitsee. Lomamme alussa erehdyin itse noutamaan maitoa maitokannuun, jonka jälkeen välittömästi minulle tultiin kertomaan, että minun ei tarvitse tehdä sitä, vaan he noutavat. Sen jälkeen uskoin ja aina pyysin sen, mitä tarvitsin. Toki itse haettiin aamiaisruoka.

Muutaman kerran näin hotellivieraan hakevan puhtaita astioita, maitoa, jopa kahvia itse, ja kun tarkkailin henkilökuntaan kuuluvan tarjoilijaa, joka näki tapahtuneen, olin näkevinäni pientä hämmennystä/pahastusta kasvoilla. Eli, henkilökuntaan kuuluvan tarjoilijan tehtävä on tuoda tarvittavat ja he tekevät sitä mielissään. Ainakin niin mielissään, kun vain työtään tekevä ja itseään kunnioittava työssäkävijä voi tehdä.

Thaimaassa vessapönttöihin ei saa laittaa paperia. Sen me tiesimmekin jo edellisiltä Thaimaan matkoiltamme ja niin nytkin toimimme: emme laittaneet paperia vessan pönttöön. Silti kävi niin, että huuhtelu ei toiminutkaan, viemäri ei vetänyt. Voitte kuvitella, että lähtökohtaisesti on melko noloa mennä sanomaan, että hei, meillä ei viemäri toimi. Ja etenkin, kun sen itse huomaa siinä vaiheessa, kun on isomman hädän tehnyt, huuhtelu ei toimikaan ja jätökset jäävät veden pinnalle lillumaan. Veden, joka on pöntön laitoihin saakka viemärin vetämättömyydestä johtuen.

Mutta itku ei auta markkinoilla. Onneksi olimme sen verran tutustuneet kerrossiivoojien vastaavaan, jolle pystyimme heti kertomaan ongelmastamme. Hän tuli katsomaan ja heti tilasi huoltomiehen. Me jatkoimme lomaamme, eli menimme rannalle aurinkoon. Tullessamme muutaman tunnin päästä takaisin ja käyttäessämme vessaa, viemäri ja huuhtelu toimivat taas moitteetta.

Ilmeisesti joku edeltävistä asukkaista oli laittanut pönttöön paperia, joka tukki viemärin. Tai sitten ei, en tiedä. Me jo mietimme, joudummeko vaihtamaan huonetta, kun viemärimme meni tukkoon parikin kertaan.

LOMA-AKTIVITEETIT

FITNESS ROOM

Käytimme kuntohuonetta lomamme ensimmäisestä viikosta alkaen säännöllisen epäsäännöllisesti. Käytimme sitä aamuisin ennen aamiaista ja joskus illalla ennen illalliselle menoa päivän auringossa lötköttelyn jälkeen.

Meillä on tapana ennen ja jälkeen treeniä syödä banaani. Ensimmäisen treenikerran jälkeen mennessämme hotellin ulkopuolella olevalle kylälle syömään, apulaisjohtaja tuli vastaan ja kyseli kuulumisiamme. Vastasimme olevamme kaikkeen tyytyväisiä ja siinä samalla kysyin, mistä voisimme ostaa banaania. Avuliaana hän kertoi sitä saavan lähellä olevasta kylästä, josta me sitä saatiinkin. Seuraavana päivänä iltpäivällä auringonoton jälkeen tullessamme huoneeseemme, oli meille tuotu banaaneja kera kirjeen apulaisjohtajalta, joka toivoi meidän nauttivan antimista. Se oli kova juttu meille ! Vielä pari kertaa tämän jälkeen saimme banaaneja suoraan huoneeseemme, maksutta. Tämä on sitä asiakaspalvelua, jos mikä !

Kuntohuoneessa stepperi sijaitsi lasi-ikkunoiden edessä. Poljin aina stepperillä, ellen lasketellut juoksumatolla. Aina jonkun henkilökuntaan kuuluvan tyypin mennessä ikkunoiden ohi käytävää pitkin omille toimilleen, hän näytti peukkua ja hymyili niin hyväksyvästi, että väkisinkin tuli mieleen, että taitavat tykätä, kun joku treenailee. Ja joka kerta poistuessani kuntohuoneesta, olin aivan punainen naamastani ja luonnollisesti olin t-o-d-e-l-l-a hikinen päälaesta varpaisiin. Ja aina joku henkilökunnasta tuli vastaan ja naureskellen näyttivät silloinkin peukkua. Ei ollut epäselvää, mitä olin ollut tekemässä...Tuli hyväksytty olo ja tajusin, etteivät ainakaan kaihda tällaista kummajaista, joka punanaamaisena ja hikisenä kulkee pitkin hotellialuetta.


Fitness Room.

SNORKLAUSREISSU

Meillä  oli tarkoitus tehdä mahdollisesti parikin snorklausreissua lomamme aikana. Olihan meillä nyt ruhtinaalliset kolme viikkoa aikaa tehdä melkeinpä mitä vaan. Aikaisemmilta reissuilta tiesimme, että tahdoimme tehdä tällaiset retket, kun aurinko todellakin paistaa. Olimme myös ajatelleet, että ensimmäinen viikko kotiudutaan ja toisella viikolla aletaan aktivoitumaan snorklausreissujen suhteen, mutta toisin kävi. Luontoäiti päätti olla pilvinen ja sateinen normaaliin nähden, joten emme lähteneet snorklailemaan. Ehkä ollaan liian mukavuudenhaluisia ja -hakuisia, sillä olimme lähteneet lomalle nimenomaan aurinkoa hakemaan ja jos se ei paistanut, olla möllötimme hotellialueella tehden kävelyretkiä ja treenaten kuntoiluhuoneessa.

Tästä saariretkiosiosta meille jäi siis käteen esite. Olimme ajatelleet lähteä Surin Islands-retkelle, mutta se jäi tekemättä. Similan Island-saariretkellä kävimme silloin joskus vuonna 2009 ja se reissu on jäänyt paratiisimaisena mieliimme. Jos siis joku meinaa lähteä näille saariretkille, suosittelemme kovasti lähtemään.


Esite Surin Island-saariretkestä.

MUU ARKI HOTELLISSA

Lähdimme reissuun mahdollisimman pienellä vaatevarastolla. Jo aiemmilta matkoilta, etenkin miehelleni, oli jäänyt ajatus ottaa niin vähän vaatteita mukaan, kuin mahdollista. Jo kotona ennen matkaa hän sanoi monta kertaa, että aikoo käyttää pesulapalveluja, koska se on sen verran halpaa lystiä, ettei kannata raahata Suomesta koko garderobia mukaansa. Hän meinasi vain pesettää vaatteitaan ja tarvittaessa ostaa niitä lisää. Hotellin lähellä oli palvelukeskus myös pesulan osalta. Lovely Massage-hierontamyymälässä kävimme hierotuttamassa itsemme, ja samaisessa puljussa oli pesulapalvelu, jota käytimme. Pesun hinta ei todellakaan ollut päätä huimaava kilolta, vain 60 bahtia eli noin 2 euroa. Itse hotellin pesulapalvelu olisi ollut huomattavan kallista, sillä hinta koostui vaatekappaleen mukaan eli esimerkiksi housut oli tietyn hintainen, pusero toisen hintainen, jne. Kilohinta 60 bahtia ei olisi riittänyt kuin maksimissaan yhden vaateparren pesuun.

Viedessämme vaatteet pesuun, kerroimme haluavamme ne pestäviksi eroteltuina väreittäin. Toivomus otettiin vastaan, emmekä saaneet valkoisia vaatteita takaisin värjättyinä tvistillä muuta väriä. Meillä kun oli värivaihtoehtoina valkoisten lisäksi vaaleanpunaista ja sinistä. Lisäksi saatiin vaatteet takaisin suht sileinä sekä viikattuina.

Alla on kuva, jossa on kahden hierontaa tarjoavan paikan hinnasto hieronta- ja pesulapalveluiden osalta.


Kahden eri hierontapaikan hinnasto.

SUMMASUMMARUM

Kaikki lukemamme arvostelut koskien hotelli Brizaa olivat juuri sitä, mitä oli kirjoitettu. Kaikki oli juuri niin hyvää, kuin oli kerrottu asiakaskommenteissa. Aina Thaimaassa ollessamme hotellin henkilökunta on ollut ystävällistä ja auttavaista. Tämän hotellin henkilökunta oli todella ystävällistä koko sen ajan, kun lomailimme siellä. Voimme suositella The Briza Beach Resort Khao Lakissa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...